sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Nettiterapia 3: puhelin- ja nettiterapiatyössä tarvittava osaaminen

Tein ryhmähaastattelun helmikuussa  2014 neljälle terapiatyöntekijälle, joista kolme työskentelee 100%:sti puhelin- ja nettityössä. Yksi työntekijä tekee lähes päätoimista puhelin- ja nettityöskentelyä, jossa kuitenkin on mukana muutama tunti viikossa myös kasvotusten tapahtuvaa terapiatyötä. Työntekijöiden työkokemus puhelin- ja nettityöskentelystä vaihteli kahden ja puolenvuoden ja seitsemän vuoden välillä.  Työntekijöille on järjestetty työnohjausta noin kerran kuukaudessa.
Kyseessä olevat terapiapalvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Päivystävä puhelinpalvelu on avoimena arkisin klo 12-18, jona aikana työntekijät vastaavat myös verkkotyöskentelystä.  
Kognitiiviseen psykoterapiaan perustuvaan kuntouttavaa ohjelmaa toteuttavat työntekijät tekevät nettityöskentelyn ohella toteutettavaa puhelintyötä 45-60 minuutin kestoisina puheluina. Kahdeksan viikkoa kestävään terapiaohjelmaan kuuluu puhelintyöskentelyn lisäksi myös suljettu keskustelufoorumi netissä. Käytössä oleva nettisovelluspalvelut ostetaan ulkomaalaiselta palveluntuottajalta. Nettityöskentelyssä syntyvä digitaalinen data on palveluntarjoajan palvelimella ulkomailla.

Minkälaista on olla asiakkaana nettityöntekijän kertomana
Asiakkailla on usein hyvin monenlaisia elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Asiakkaiden odotukset ovat korkealla, että työntekijät pystyisivät auttamaan asiakkaita heidän ei-toivotussa elämäntilanteessaan kohti parempaa tulevaisuutta. Nettityöntekijät saavat asiakkailta  hyvää palautetta toiminnastaan. Asiakkaat pitävät aika hyvin kiinni heidän kanssaan sovituista puhelinajoista.

Asiakkaat voivat olla yhteydessä nettityöntekijöihin joko anonyyminä nimimerkin kautta tai omalla nimellään. Asiakkaat ovat n. 18 – 75-vuotiaita eri puolilta Suomea. Puhelin- ja nettityöskentely mahdollistavat palvelujen helpon saatavuuden asiakkaille.
 Puhelimen käyttö viestinnän välineenä on asiakkaille tuttua, mutta silti sen ensimmäisen puhelun ottaminen auttavaan puhelimeen on useimmiten iso kynnys asiakkaalle. Asiakas tarvitsee nettityöskentelyyn perustietoteknisen osaamisen. Asiakasta ohjataan tarvittaessa nettityöskentelyyn perehtymisessä. Puhelin- ja nettiterapian hyötynä on, ettei asiakkaan tarvitse matkustaa vastaanotolle.
Puhelin- ja nettityöskentelyssä, jossa ei ole käytössä videokuvaa, asiakas voi kuvitella työntekijän sellaiseksi kuin haluaa: 1) kuulemansa äänen, 2) lukemansa kirjoitetun tekstin ja 3) siitä tekemänsä tulkinnan perusteella.
Nyt annettavat asiakaspalvelut ovat työntekijöiden mielestä jo hyvin kattavat. Kehittämisvaihtoehtoina voisivat olla palveluajat, joita voisi laajentaa myöhempään iltapäivystykseen esimerkiksi klo 21 asti tai jopa 24/7-päivystykseen, jollaista mallia on käytössä eräässä toisessa Pohjoismaassa.  

Minkälaista on työskennellä päätoimisesti auttamistyössä käyttäen puhelin- ja nettipalveluita

Työntekijät vastaavat puhelimeen joko omalla nimellään tai myös sanomalla nimekseen päivystäjä kyseisissä auttamispalveluissa. 

Netin chattikeskusteluissa työntekijä osallistuu keskusteluun etunimi ja ohjaaja yhdistelmällä, jotta muut keskusteluun osallistujat erottavat ohjaajat asiakkaista. Käynnissä olevan chatin aikana työntekijä voi käydä erikseen kahdenkeskisiä keskusteluja 1-3 asiakkaan kanssa. 


Yhteisen chattikeskustelun aikana epäasiallisesti käyttäytyviä huomautetaan toiminnasta, niin että myös muut huomaavat sen. Mikäli epäasiallinen toiminta jatkuu asiakas poistetaan keskustelusta ja kyseinen ip-osoite pääse kirjautumaan uudestaan palveluun puoleen tunnin ”rauhoittumisajan” jälkeen.  Chattikeskusteluissa on aina mukana vähintään 2 työntekijää. Moderointiin käytettävää aikaa pidettiin tärkeänä, jotta epäasialliset kommentoinnit eivät olisi kovin pitkään netissä julkisesti luettavana.
Nettityöskentelyssä fyysisen väkivallan uhka on vähäistä. Mutta toisaalta nettityöskentely mahdollistaa asiakkaiden suunnalta tulevan henkisen "online väkivallan" mahdollisuuden.

Puhelin- ja nettityössä tarvittavat online-vuorovaikutustaidot
Nettiterapeuttina pärjää ns. normaaleilla vuorovaikutustaidoilla. Asiakkaan kanssa pyritään luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen saavuttamiseen, jossa asiakasta kuunnellaan, kunnioitetaan ja arvostetaan. Vuorovaikutustilanteessa käytetään ns. motivoivan haastattelun menetelmää. Puheessa tulee kiinnitettyä enemmän huomiota selkeään ilmaisuun.

Kirjoittaminen on hidasta ja kirjoitetun tekstin tulkinta vaatii enemmän aikaa ja siinä on enemmän virhemahdollisuuksia. Joillekin asiakkaille tekstin tuottaminen on vaikeaa ja toiset taas kirjoittavat mielellään pitkiä tarinoita. Reaaliaikainen puhuminen on usein parempi vaihtoehto, koska siinä voi samanaikaisesti tarkentaa, onko ymmärtänyt oikein asiakkaan sanoman. Puhelussa äänenkäytön voimakkuudella viestitään mm. mielialoja, tunnetiloja ja omaa asennetta. Murteenkäyttö kertoo myös puhujasta enemmän. 
Puhelin- ja nettityöskentelystä puuttuu non-verbaali sanaton viestintä, mutta se ei haittaa, sillä vuorovaikutuksessa keskitytään kuuntelemaan ja samalla kuulemaan toista osapuolta.
Chattiympäristössä on käytössä myös symboleja kuten hymiöitä, joiden avulla voi rikastuttaa kirjoitettua viestintää.

Kokeneiden nettiterapeuttien vinkkejä aloittelijoille
Tärkeimmät asiat, jotka puhelin- ja nettityössä tulisi osata:
1) asiakkaan kohtaaminen
2) kuuntelu, ole hiljaa ja kuule, mitä asiakkaalla on sanottavana
3) oma asenne kohdalleen ja avoin mieli
4) työtä ei tarvitse tehdä yksin
5) kuka tahansa oppii teknologian

Tärkeimmät virheet, joita puhelin- ja nettityössä tulisi välttää:
1) olettaa jotain, mitä ei ole tuotu esille, kysy aina mielummin kuin tulkitset olematonta
2) ei tarvitse olla kaikkitietäväinen, on ihan OK, ettei tiedä
3) vanhojen työrutiinit jäävät päälle, niitä olisi hyvä rikkoa

Kuvan lähde 



sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Nettiterapia 2: kokemuksia nettipsykoterapiasta

Kokoan tähän blogiin havaintojani ja oppimiskokemuksiani erilaisista vuorovaikutusmenetelmien mahdollisuuksista nettipsykoterapeuttina:
1) perinteinen vastaanottotilanne ja siellä kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus,
2) online- vuorovaikutus ja
3) puhelin- vuorovaikutus.


1. Kasvokkainen vuorovaikutus vastaanotolla

Viimeisen kahden vuoden ajalta minulle on kertynyt eniten kokemuksia vastaanotolla kasvokkain tapahtuvasta terapiasta, mikä on vallitseva tapa toteuttaa psykoterapiaa nykyisin. Tämän kevään aikana psykoterapeuttikoulutukseni opiskelijakollegat ovat havainnoineet minua, kun olen toiminut terapeuttina asiakastilanteessa. Samoin olen myös itse havainnoinut opiskelijakollegoita, kun he ovat toimineet terapeutteina.

Havaintoja/oppimiskokemuksia:
- 45 minuutin vastaanottoaika täytyy usein monenlaisista asioista koostuvasta puheesta, kun asiakas yrittää ladata siihen koko elämäntarinansa yhdellä kerralla ratkottavaksi. Tämän vuoksi asiakkaan näkökulmasta sopivan kokoisten ja tärkeiden asioiden priorisointiin kannattaa käyttää riittävästi aikaa terapiaistunnon alussa,

- ei-sanallinen viestintä kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa voi edistää tai myös estää yhteisen ymmärryksen syntymistä, koska sen perusteella terapeuttina voin tehdä niin oikeita kuin virheellisiäkin tutkintoja kommunikaatiotilanteessa. Tämän vuoksi vuorovaikutustilanteessa tekemieni tulkintojen oikeellisuus tulee varmistaa asiakkaalta virhetulkintojen välttämiseksi,

- kun vuorovaikutustilanteessa terapeuttina alan havainnoimaan intensiivisemmin asiakkaan ei-sanallista viestintää mm. kehonkieltä, niin silloin vastaavasti kykyni kuunneella ja kuulla asiakkaan puhuttua viestintää vähenee. Tämän olen oppinut oman terapiatyöni lisäksi havainnointiharjoituksissa, kun olen keskittyneesti havainnoijan roolissa seurannut psykoterapeuttiopiskelijoiden ja heidän asiakkaidensa välistä vuorovaikutusta.


2. Online- vuorovaikutus 

Itselläni on yli kuuden vuoden kokemus erilaisten online- videopuheluiden (mm. Skype, AC, Hangout, Lync, & Facetime)  käytössä työssäni. Tämän vuoksi minun on terapiatilanteessa helppoa ja luontevaa käyttää perinteisen puhelimen sijaan myös online- videopuheluita.

Havaintoja/oppimiskokemuksia:
- online-teknologiaa käytettäessä on etukäteen varmistettava välineiden ja verkon toimivuus, jotta terapialle varattu aika ei kulu hukkaan vempaiden säätämiseen. Tähän alkuun yksi vinkki aloitteleville nettiterapeuteille, joka on helpottanut omaa työskentelyäni. Kuulokkeiden ja mikrofoonin toimivuuden tarkistus on perusjuttu, joka tulee tehdä heti alkuun. Itse teen aina niin, että yhdistän kuulokkeet laitteeseen ennen laitteen käynnistämistä, ja tämä on yhtenä tekijänä varmistanut välineiden toimivuutta. Jos samassa tilassa on useita henkilöitä yhtäaikaa yhteydessä keskenään video- ja ääniyhteyden kanssa, niin kaikkien kannattaa käyttää mikrofoni- ja kuulokeyhdistelmää, mikä estää sen, ettei ääni lähde kiertämään ja kaikumaan.

- videoterapiassa on käytössä molemmat vaihtoehdot joko toteuttaa keskustelu kuvan kanssa tai pelkästään audioversiona. Lisäksi voimme online-keskutelussa hyödyntää sovellutuksen viestitoimintaa ja liittää puhuttuun keskusteluun kirjoitetun chatin, jolloin keskustelun aikana voidaan jakaa esimerkiksi kuvia, videoita ja linkkeja, joista käymme online-keskustelua. Olen myös havainnut, että videoyhteyden aikana seuraan tarkemmin asiakkaan puhetta ja samalla sovitan oman sanottavani paremmin asiakkaan puheen lomaan, joten siten vältyn päällekkäin puhumiselta.

- jos käytetään audioversiota, niin siinä kannattaa huomioida, ettei  mahdolliset taustaäänet häiritse online-vuorovaikutustilannetta. Jos terapeutti mm. selaa paperimuistota, niin se kannattaa kertoa asiakkaalle, ettei asiakkaalle tule väärinymmärrys, että terapeutti ei ole kiinnostunut ja puuhaa omiaan. Samoin kannattaa sulkea tietokoneelta mm. sähköpostin ja muiden sovellusten äänimerkit, koska myös ne häiritsevät jatkuvilla ilmoituksilla keskittymistä online-vuorovaikutukseen.

3. Puhelin- vuorovaikutustilanne

Meillä kaikilla on kokemuksia puhelimen toimivuudesta vuorovaikutuksen välineenä. Olen toteuttanut puhelinterapiaa viime syksystä alkaen. Niistä terapiakokemuksista olen päällimmäiseksi jäänyt mieleeni keskustelun intensiivisyys. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä puhelinterapiaan, koska se on ollut välineenä helppokäyttöinen. Niin online- vuorovaikutteisissa videopuheluissa kuin perinteisen puhelimen käytössä on se etu, että asiakas voi olla keskustelun aikana itselle parhaiten sopivassa ympäristössä ja samalla välttää matkustamisen vaivan vastaanotolle. Tämä on myös ekologinen vaihtoehto ja edistää kestävää kehitystä.

Havaintoja/oppimiskokemuksia:

- kun online-teknologian käyttö lisääntyy, niin samalla unohdetaan, että puhelin on helppokäyttöinen ja turvallinen vuorovaikutuksen väline, jonka käytön kaikki osaavat vauvasta vaariin. Älypuhelimien etuna on se, että niihin voi yhdistää tekstiviestien lähettämisen lisäksi monia mm. chatti-toimintoja ja sovelluksia. Nettiterapia on siirtymässä "tietokone"-työskentelystä huimaa vauhtia kohti mobiilia terapiatyötä. Nykyisin älypuhelimiin on myös ladattavassa monia itsehoito-ohjelmia kuten VTT:n ja Jyväskylän yliopiston yhdessä kehittämä Oiva-ohjelma. Näihin itsehoito-ohjelmiin voidaan liittää rinnalle ei-synkronoitu ajasta ja paikasta riippumaton nettiterapia, jollaiseen työskentelyyn ainakin nuoremmilla asiakkailla on jo hyvät valmiudet.


Oiva-ohjelman mobiiliversion vaihtoehtojen näkymä iPadilla
Johtopäätelmiä
Nettiterapiassa voidaan käyttää monikanavaisia menetelmiä, joissa voidaan yhdistää realiaikaista videon välityksellä kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta, kirjoitettua tekstiä sekä kuvien ja linkkien jakamista.

 Nettiterapian etuna on mahdollisuus henkilökohtaistaa terapiapalvelut asiakkaan toivomalla online-offline-työskentelymallilla.

Niin nettiterapiassa kuin perinteisessäkin kasvotusten tapahtuvassa psykoterapiassa keskeistä on luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen syntyminen asiakkaan ja terapeutin välille. Luottamuksen saavuttamista voi edistää se, että mikäli on mahdollista, niin aluksi asiakas ja terapeutti tapaavat vastaanotolla ja vasta myöhemmässä vaihessa terapiaan otetaan mukaan myös erilaisia edellä kuvattuja online-terapian vaihtoehtoja. Pidän hyvänä vaihtoehtona sitä, että asiakas saa itse joka kerta valita toteutetaanko terapia perinteisellä kasvotusten tapahtuvalla tapaamisella vastaanotolla vai vaihtoehtoisella online-terapialla.

Onko sinulla kokemuksia nettiterapiasta asiakkaana tai terapeuttina? Otan miellelläni vastaan kokemuksia/kommentteja niin tämän blogin kommentointikenttään kuin sähköpostilla katri (ät) katriluukka.fi





keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Nettiterapia 1: Alustavaa pohdintaa online-terapiataidoista

Olen tämän syksyn aikana kirjoittanut tarinaa parvityöstä ja sen johtamisesta yhdessä Juhana Kokkosen ja Janne Ruohiston kanssa. Kirjoitusprosessin aikana olen useasti pohtinut, minkälaisia online-vuorovaikutustaitoja tarvitaan parvityössä ja sen johtamisessa. Näitä samoja oivalluksia, joita olen aikaisemmin käyttänyt online- työskentelyssä ja sen johtamisessa olen hyödyntänyt työssäni terapeuttina. Tämä blogi toimii johdantona online-terapian mahdollisuuksiin ja mitä siinä tulisi huomioida.

 Ensiksi online-työskentelyssä tulee esille ei-synkronoidun ajasta ja paikasta riippumattoman vuorovaikutuksen mahdollisuudet edistää terapiaa. Tämä tarkoittaa sitä, että valitaan asiakaslähtöinen henkilökohtaistettu tapa työskennellä ja käytetään asiakkaan valitsemia online-teknologioita. Asiakkaan on helpompi olla läsnä online-vuorovaikutustilanteessa, kun voi käyttää sellaisia sovelluksia, joita hän osaa jo käyttää. Terapeutti voi joutua opiskelemaan uusia online-sovellutuksia, elleivät ne ole hänelle tuttuja aikaisemmasta. Se on toisaalta ihan hyvä lähtökohta, että asiakas on osaavampi ja voimaantuu, kun toimii ikään kuin opettajan roolissa teknologiapuolessa terapiatilanteessa. Asiakkaan osaaminen ja voimavarat olisi muutenkin hyvä tuoda esiin jokaisessa terapiamuodossa ja myös online-terapiassa.

Henkilökohtaistetussa online-terapiassa on hyvää se, että asiakas voi paremmin valita itselle sopivan ajankohdan lisäksi tavan olla läsnä terapiassatilanteessa. Hänen ei tarvitse matkustaa face-2-face vastaanottotapaamiselle. Asiakas voi laittaa terapeutille jo etukäteen omat ajatuksena, joista haluaa keskustella esimerkiksi sähköpostilla, podcastina, videona tai vaikka blogina. Terapeutti voi vastata niihin käyttäen samoja menetelmiä kuin asiakaskin tai asiakkaan kanssa voidaan sopia ajankohta samanaikaiseen keskusteluun online videon välityksellä tai puhelimella.

Mobiilityö tulossa myös terapiaan
Oman kokemukseni mukaan nettiterapiassa pystytään paremmin fokusoitumaan keskustelussa asiakkaan esille nostamiin asioihin erityisesti silloin, kun non-verbaaliviestintä ei ole ns. häiritsemässä keskustelua. Perinteinen puhelu on tästä hyvä esimerkki. Ei-synkronoitu online-keskustelu antaa niin asiakkaalle kuin terapeutillekkin enemmän aikaa tulkita sanomaa, kun käytetään kirjoitettuja viestejä tai vaikka chattiä ja blogia. Ei synkronoidussa online-terapiassa kiireettömyys on ehdottomasti etu, kun aikaa on eri tavoin käytössä kuin 45 minuutin face-2-face vastaanotolla.

Face-2-face-vuorovaikutuksella on vuosien myötä vakiintunut oma paikkansa terapiamuotona. Nenäkkäin keskustelutilanteessa usein kuitenkin puhutaan paljon ja poukkoillaan keskustelussa laidasta laitaan, kun yritetään puheen avulla "maalata" yhteistä ymmärrystä käsiteltävistä asioista. Videokeskustelussa kuunnellaan paremmin toisen sanomaa loppuun. Olen havainnut, että siinä on myös vähemmän päälle puhumista ja tässä mielessä teknologia on myös eduksi dialogisena tapana, jossa asiakas tulee paremmin kuunnelluksi ja kuulluksi terapiakeskustelussa.

Verkko-opetuksessa on käytössä erilaisia suosituksia online- kommunikaatiota varten. Niitä voi hyvin käyttää lähtökohtana, kun sopii yhteisistä online-työskentelyn pelinsäännöistä yhdessä asiakkaan kanssa. Pelinsäännöt on hyvä sopia yhdessä terapian alussa, ettei synny selllaisia ennakko-odotuksia online kommunikaatiota kohtaan, joita ei ole jatkossa mahdollista toteuttaa. Tällaisia pelinsääntöjä ovat mm. miten nopeasti terapeutti ja/tai asiakas vastaavat online yhteydenottoihin, kuka omistaa terapiakeskustelussa syntyvän digitaalisen materiaalin, missä ja miten kauan niitä säilytetään ja samalla sovitaan online-terapian maksutapa.

Tämä blogi toimii oppimisympäristönä, jossa jaan omia kokemuksiani nettipsykoterapiasta ja samalla kerään aineistoa päättötyöhöni ratkaisukeskeisestä nettipsykoterapiasta. Otan mielleäni palautetta tästä blogista. Jos lukijoilla on kokemuksia nettiterapiasta asiakkaan ja/tai terapeutin näkökulmasta, niin niitä ottaisin mielelläni vastaan palautetta joko tämän blogin kommentointikenttään tai sähköpostiini katri@katriluukka.fi.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Online- offline vuorovaikutuksen muutoksesta

Teen psykoterapeuttikoulutukseni lopputyön nettipsykoterapiasta viimeisen opintovuoteni aikana. Olen aloittanut työskentelyn terapauttina elokuun alussa. Tarjoan terapiapalveluita perinteisen nenäkkäin tapahtuvien tapaamisten lisäksi myös online-palveluina.

Itselläni on yli kuuden vuoden kokemus online-työskentelystä käyttäen lukuisia sosiaalisen median työvälineitä. Minua kiinnostaa yhä enemmän, miten online- ja offline- (face-2-face) vuorovaikutus eroavat ja/tai ovat samankaltaisia. Kokoan Facebookin online & offline ratkaisuja sivulle viimeisintä tutkittua tietoa johtamisen lisäksi myös käynnissä olevasta online-vuorovaikutustaitojen muutoksesta, jonka uusi teknologia mahdollistaa meille työskentelyvälineenä.

Lähiaikoina olen törmännyt myös tutkittuun tietoon online-vuorovaikutuksen vaikuttavuudesta. Sveitsiläisessä tutkimuksessa todettiin internetin kautta tapahtuvan psykoterapian olevan yhtä tehokasta, ellei tehokkaampaakin kuin nenäkkäin (face-2-face) tapahtuvan terapian. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu monia etuja nettiterapian käytöstä masennuksen hoidossa. Kiinnostava on myös uusi tukimus siitä, että minä- ja me-kokemus muistuttavat yhä enemmän toisiaan. Viime vuosina sosiaalinen media on  muuttanut vuorovaikutusta ja asioita voidaan kokea aidosti myös online-ympäristöissä. Tämä vaikuttaa varmasti minä- ja me-kokemusten syntymisen helppouteen, kun aina ei tarvise kokoontua nenäkkäin tavatakseen muita ihmisiä. Vielä yksi kiinnostava käynnissä oleva pitkittäistutkimus Helsingin yliopistossa. Siinä seurataan kuinka diginatiivit työskentelevät luontevasti mobiililaitteilla online-ympäristöissä. Meitä, jotka vasta opettelemme uusia online-työskentelyn taitoja kutsutaan tutkimuksessa "digisiirtolaisiksi".

Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että kaikessa asiantuntijatyössä tarvitaan sosiaalisen median ymmärtämisen lisäksi hyvä online-offline-vuorovaikutustaitojen yhdistelmä. Asiakkailla on nykyisin yhä enemmän niin ymmärrystä kuin osaamistakin käyttää online-palveluita. Suomessa niin A-klinikka  kuin HUSin mielenterveystalo.fi  ja peluuri ovat hienoja esimerkkejä ja päänavauksia online-työskentelyn suunnasta, joka pitäisi olla laajemminkin käytössä  sosiaali- ja terveysalalla.  Sosiaali- ja terveysalan työntekijät, terapeutit, ja esimiehet tarvitsevat täydennyskoulutusta uudenlaisten online-offline vuorovaikutustaitojen hallintaan.

Laitan tähän blogin loppuun kuvan, joka on otettu tämän blogin "verhon takaa" havainnollistamaan, mitä merkitystä digitaalisen työskentelyn ymmärtämisellä on, kun esimerkiksi kirjoitan blogin. Olen kirjoittanut yhden Tunnepeili- ratkaisuja oppien blogin  toukokuun lopussa tänä vuonna. Tätä blogia on selattu yhteensä 201 kertaa. Kirjoitan myös neljää muuta blogia, jotka olen linkittänyt tämän blogin yhteyteen. Yhteensä blogejani on selattu yli 15 000 eri kertaa viimeisen kolmen vuoden aikana. En tunne kuin murto-osan blogieni lukijoista. Blogeja kommentoidaan vähän niiden yhteyteen. Mutta kuulen blogeistani, kun tapaan ihmisiä sosiaalisen median yhteisöissä tai nenäkkäin eri tilaisuuksissa. Miettikää mitkä mahdollisuudet netti ja sosiaalinen media antaa ihmisille "to be connected together". Varsinkin tänä päivänä 3.9.2013 tuo Nokian tunnusfraasi tuntuu yhä tärkeämmältä, kun Nokian taival itsenäisenä yrityksenä päättyy ja siitä tulee Mikrosoftin kylkiäinen.


tiistai 28. toukokuuta 2013

Tunnepeili- Ratkaisuja Oppien-blogin lähtölaukaus

Tämä Tunnepeili- ratkaisuja oppien on järjetyksessä kuudes blogini.  Aloitin työblogini  kirjoittamisen vuonna 2009. Työblogeissani olen kuvannut, kuinka työn tekeminen on sosiaalisen median myötä muuttunut yhteisölliseksi online-offline-työskentelyksi.

Sosiaalinen media työ- ja johtamisvälineenä on jatkunut hieman eri näkökulmista vuodesta 2010 kirjoittamassani kahdessa omassa blogissani: Katin merkitykselliset kokemukset ja Katris meaningful experiences. Vuonna 2012 aloitin kirjoittamaan neljättä blogini Golf Tunnepeli, joka liittyy golfharrastukseeni ja kertoo nimensä mukaan golfista "tunnepelaamisena". Golf-blogiini olen saanut mukaan myös avustajan, mikä on ollut mukava asia. Vuoden 2013 alusta alottamani viides Parvijohtaja Poppanen- blogini kuvaa yhteisöllistä online-parvityöskentelyä ja sen johtamista.

Tämä kuudes blogini Tunnepeili- ratkaisuja oppien on saanut nimensä väitöskirjastani, jossa olen tutkinut merkityksellisiä oppimiskokemuksia vanhustyössä. Olen antanut merkityksellisille oppimiskokemuksille nimen tunnepeili, koska merkitykselliset oppimiskokemukset muistetaan jälkeen päin tunteiden kautta. Ratkaisuja oppien osuus tässä blogissani kertoo omista oivalluksistani, kuinka positiiviseen psykologiaan perustuva, tulevaisuuteen suuntaava ja voimavaralähtöinen ajattelu edistävät tekemisen ja toiminnan muutosta erilaisissa elämäntilanteissa.

Tyttö onnenpuun alla 
Olen opiskellut ratkaisukeskeistä ajattelua ja toiminnallsia menetelmiä  Lyhytterapiainstituutissa joulukuusta 2011 alkaen. Valmistuminen uuteen terveydenhuollon ammattiin laillistetuksi psykoterapeutiksi häämöttää ensi vuonna 2014. Tulen tekemään opinnoissani päättötyön ratkaisukeskeisestä nettipsykoterapiasta.




Myös tässä blogissani tulen kuvaamaan nettipsykoterapian käyttöönottamiseen liittyvistä havainnoistani ja kokemuksistani. Itseäni kiinnostaa erityisesti sosiaalisen median myötä lisääntynyt yhteisöllinen online verkostoituminen, joka vaatii uudenlaisia online-offline-vuorovaikutustaitoja niin asiakkailta kuin terapeuteiltakin. Nämä molemmat näkökulmat pitäisi huomioida jatkuvasti lisääntyvässä nettipsykoterapiassa.



Tämän ensimmäisen blogini lopuksi haluan kiteyttää muutamia keskeisiä asiota, joita ratkaisukeskeisissä menetelmissä  korostetaan:
1) älä korjaa sitä. mikä ei ole rikki,
2) tee lisää sitä, mikä toimii,
3) jos jokin ei toimi, tee jotain toisin ja älä tee sitä uudelleen
4) kun onnistut, jaa onnistumisesi myös muille.