sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Nettiterapia 2: kokemuksia nettipsykoterapiasta

Kokoan tähän blogiin havaintojani ja oppimiskokemuksiani erilaisista vuorovaikutusmenetelmien mahdollisuuksista nettipsykoterapeuttina:
1) perinteinen vastaanottotilanne ja siellä kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus,
2) online- vuorovaikutus ja
3) puhelin- vuorovaikutus.


1. Kasvokkainen vuorovaikutus vastaanotolla

Viimeisen kahden vuoden ajalta minulle on kertynyt eniten kokemuksia vastaanotolla kasvokkain tapahtuvasta terapiasta, mikä on vallitseva tapa toteuttaa psykoterapiaa nykyisin. Tämän kevään aikana psykoterapeuttikoulutukseni opiskelijakollegat ovat havainnoineet minua, kun olen toiminut terapeuttina asiakastilanteessa. Samoin olen myös itse havainnoinut opiskelijakollegoita, kun he ovat toimineet terapeutteina.

Havaintoja/oppimiskokemuksia:
- 45 minuutin vastaanottoaika täytyy usein monenlaisista asioista koostuvasta puheesta, kun asiakas yrittää ladata siihen koko elämäntarinansa yhdellä kerralla ratkottavaksi. Tämän vuoksi asiakkaan näkökulmasta sopivan kokoisten ja tärkeiden asioiden priorisointiin kannattaa käyttää riittävästi aikaa terapiaistunnon alussa,

- ei-sanallinen viestintä kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa voi edistää tai myös estää yhteisen ymmärryksen syntymistä, koska sen perusteella terapeuttina voin tehdä niin oikeita kuin virheellisiäkin tutkintoja kommunikaatiotilanteessa. Tämän vuoksi vuorovaikutustilanteessa tekemieni tulkintojen oikeellisuus tulee varmistaa asiakkaalta virhetulkintojen välttämiseksi,

- kun vuorovaikutustilanteessa terapeuttina alan havainnoimaan intensiivisemmin asiakkaan ei-sanallista viestintää mm. kehonkieltä, niin silloin vastaavasti kykyni kuunneella ja kuulla asiakkaan puhuttua viestintää vähenee. Tämän olen oppinut oman terapiatyöni lisäksi havainnointiharjoituksissa, kun olen keskittyneesti havainnoijan roolissa seurannut psykoterapeuttiopiskelijoiden ja heidän asiakkaidensa välistä vuorovaikutusta.


2. Online- vuorovaikutus 

Itselläni on yli kuuden vuoden kokemus erilaisten online- videopuheluiden (mm. Skype, AC, Hangout, Lync, & Facetime)  käytössä työssäni. Tämän vuoksi minun on terapiatilanteessa helppoa ja luontevaa käyttää perinteisen puhelimen sijaan myös online- videopuheluita.

Havaintoja/oppimiskokemuksia:
- online-teknologiaa käytettäessä on etukäteen varmistettava välineiden ja verkon toimivuus, jotta terapialle varattu aika ei kulu hukkaan vempaiden säätämiseen. Tähän alkuun yksi vinkki aloitteleville nettiterapeuteille, joka on helpottanut omaa työskentelyäni. Kuulokkeiden ja mikrofoonin toimivuuden tarkistus on perusjuttu, joka tulee tehdä heti alkuun. Itse teen aina niin, että yhdistän kuulokkeet laitteeseen ennen laitteen käynnistämistä, ja tämä on yhtenä tekijänä varmistanut välineiden toimivuutta. Jos samassa tilassa on useita henkilöitä yhtäaikaa yhteydessä keskenään video- ja ääniyhteyden kanssa, niin kaikkien kannattaa käyttää mikrofoni- ja kuulokeyhdistelmää, mikä estää sen, ettei ääni lähde kiertämään ja kaikumaan.

- videoterapiassa on käytössä molemmat vaihtoehdot joko toteuttaa keskustelu kuvan kanssa tai pelkästään audioversiona. Lisäksi voimme online-keskutelussa hyödyntää sovellutuksen viestitoimintaa ja liittää puhuttuun keskusteluun kirjoitetun chatin, jolloin keskustelun aikana voidaan jakaa esimerkiksi kuvia, videoita ja linkkeja, joista käymme online-keskustelua. Olen myös havainnut, että videoyhteyden aikana seuraan tarkemmin asiakkaan puhetta ja samalla sovitan oman sanottavani paremmin asiakkaan puheen lomaan, joten siten vältyn päällekkäin puhumiselta.

- jos käytetään audioversiota, niin siinä kannattaa huomioida, ettei  mahdolliset taustaäänet häiritse online-vuorovaikutustilannetta. Jos terapeutti mm. selaa paperimuistota, niin se kannattaa kertoa asiakkaalle, ettei asiakkaalle tule väärinymmärrys, että terapeutti ei ole kiinnostunut ja puuhaa omiaan. Samoin kannattaa sulkea tietokoneelta mm. sähköpostin ja muiden sovellusten äänimerkit, koska myös ne häiritsevät jatkuvilla ilmoituksilla keskittymistä online-vuorovaikutukseen.

3. Puhelin- vuorovaikutustilanne

Meillä kaikilla on kokemuksia puhelimen toimivuudesta vuorovaikutuksen välineenä. Olen toteuttanut puhelinterapiaa viime syksystä alkaen. Niistä terapiakokemuksista olen päällimmäiseksi jäänyt mieleeni keskustelun intensiivisyys. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä puhelinterapiaan, koska se on ollut välineenä helppokäyttöinen. Niin online- vuorovaikutteisissa videopuheluissa kuin perinteisen puhelimen käytössä on se etu, että asiakas voi olla keskustelun aikana itselle parhaiten sopivassa ympäristössä ja samalla välttää matkustamisen vaivan vastaanotolle. Tämä on myös ekologinen vaihtoehto ja edistää kestävää kehitystä.

Havaintoja/oppimiskokemuksia:

- kun online-teknologian käyttö lisääntyy, niin samalla unohdetaan, että puhelin on helppokäyttöinen ja turvallinen vuorovaikutuksen väline, jonka käytön kaikki osaavat vauvasta vaariin. Älypuhelimien etuna on se, että niihin voi yhdistää tekstiviestien lähettämisen lisäksi monia mm. chatti-toimintoja ja sovelluksia. Nettiterapia on siirtymässä "tietokone"-työskentelystä huimaa vauhtia kohti mobiilia terapiatyötä. Nykyisin älypuhelimiin on myös ladattavassa monia itsehoito-ohjelmia kuten VTT:n ja Jyväskylän yliopiston yhdessä kehittämä Oiva-ohjelma. Näihin itsehoito-ohjelmiin voidaan liittää rinnalle ei-synkronoitu ajasta ja paikasta riippumaton nettiterapia, jollaiseen työskentelyyn ainakin nuoremmilla asiakkailla on jo hyvät valmiudet.


Oiva-ohjelman mobiiliversion vaihtoehtojen näkymä iPadilla
Johtopäätelmiä
Nettiterapiassa voidaan käyttää monikanavaisia menetelmiä, joissa voidaan yhdistää realiaikaista videon välityksellä kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta, kirjoitettua tekstiä sekä kuvien ja linkkien jakamista.

 Nettiterapian etuna on mahdollisuus henkilökohtaistaa terapiapalvelut asiakkaan toivomalla online-offline-työskentelymallilla.

Niin nettiterapiassa kuin perinteisessäkin kasvotusten tapahtuvassa psykoterapiassa keskeistä on luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen syntyminen asiakkaan ja terapeutin välille. Luottamuksen saavuttamista voi edistää se, että mikäli on mahdollista, niin aluksi asiakas ja terapeutti tapaavat vastaanotolla ja vasta myöhemmässä vaihessa terapiaan otetaan mukaan myös erilaisia edellä kuvattuja online-terapian vaihtoehtoja. Pidän hyvänä vaihtoehtona sitä, että asiakas saa itse joka kerta valita toteutetaanko terapia perinteisellä kasvotusten tapahtuvalla tapaamisella vastaanotolla vai vaihtoehtoisella online-terapialla.

Onko sinulla kokemuksia nettiterapiasta asiakkaana tai terapeuttina? Otan miellelläni vastaan kokemuksia/kommentteja niin tämän blogin kommentointikenttään kuin sähköpostilla katri (ät) katriluukka.fi





4 kommenttia:

  1. Jos asiaa lähestyy tiedotusopin näkökulmasta, niin oleellista on ilmeisesti se, että sekä terapeutti että asiakas ovat semanttisesti (kielen merkitysoppi) samalla aaltopituudella eli puhuvat ja esittävät asioita yhdenmukaisella kielellisellä ilmiasulla, jotka molemmat ymmärtävät samlla tavalla. Ongelmalliseksi asian tekee sen, että asiat esitetään prakmaattisesti (kielen kokemusoppi), mikä on oikeastaan terapian tarkoituskin ja ydinkysymys eli asiakas kertoo miten hän on kokenut elämäänsä liittyvät asiat, mutta tällöin kilelliset ilmaisut eivät välttämättä ole yhdenmukaisia terapeutin ja asiakkaan kesken. Jo tästä em. syystä kaikki vuorovaikutusta edistävät ja laajentavat sovellukset ovat itse terapiaa vahventavia ja lopputuloksen saavuttamisen kannalta nopeuttavia sekä asianmukaisia ongelman kartoittamisessa että ratkaisun aikaansaamisessa...

    VastaaPoista
  2. Koska kaikki asiakkaat eivät ole tietoisia lainsäädännön vaateista terveydenhuoltohenkilöstöä koskevasta vaitiolovelvollisuuudesta, niin on varmasti aiheellista käydä asiakkaan kanssa tämä läpi ensimmäiseksi ja vaikka laatia asiakirja asiakkaalle, jossa tämä todetaan, niin se luo luottamusta ja auttaa asiakasta avoimmuuteen aroistakin henkilökohtaisista asioista, joista voi olla vaikea puhua muuten. Luottamus on todella tärkeä asia asiakkaalle ja mitä nopeammin sen ansaitsee, niin sitä antoisampaa on työskentely asiakkaan kanssa...

    VastaaPoista
  3. Et ole ottanut huomioon sitä, että nykyinen tekniikka mahdollistaa vastaanoton tallentamisen jälkeenpäin tapahtuvaa tarkempaa asioihin palaamista varten. Terapeutti tekee havaintoja keskustelun aikana ja pyrkii edesauttamaan asiakasta pääsemään kiinni keskustelun avulla ongelman ytimeen (origoon) erilaisten metodien avulla. Asiakkaan kokemukset vievät keskustelua eteenpäin, jolloin on hyvin tavallista, että asia rönsyilee seikasta ja asiasta toiseen, ja joskus kauaksikin siitä ongelmasta, joka asiakkaalla itseasiassa on käsiteltävänä, jolloin palaaminen takaisin "polulle" esim. seuraavassa vastaanotossa on helpompaa, kun voi palata tallenteeseen ja tilanteeseen, josta keskustelu lähti toisille raiteille. Oletko huomioinut, että terapeutti voisi käyttää apuna myös "aivoriihi" sovelluksia (esim. Mindnode), joilla on helppo liittää assosiaatioita asiasanojen kesken ongelman havainnollistamiseksi sekä liittää erilaisia asiakirjoja, kuvia, videoita ym. materiaalia tähän dokumenttiin vastaanoton aikana tai jälkeenpäin. Lisäksi palaaminen asiakkaan ongelman pariin seuraavalla vastaanotolla saattaisi olla huomattavasti helpompaa ja nopeampaa...

    VastaaPoista
  4. Kiitos Jyrki monipuolisesta palautteesta ja kommetoinnista. Niissä on monia hyviä pointteja, joita voin hyödyntää, kun seuraavaksi teen haastatteluja psykoterapeuteille, jotka ovat jo pitkään tehneet nettipsykoterapaa.

    VastaaPoista